Ravintoketju
toimii pääpiirteittäin siten, että tuottajat kuten puut toimivat ravintona
1.tason kuluttajille. 1. tason kuluttajia ovat esimerkiksi kirvat, jotka syövät
puiden lehtiä. Kirvan syövä hämähäkki on tässä tapauksessa 2. tason kuluttaja.
Hämähäkin voi syödä vaikka västäräkki ja västäräkin kettu. Ketun kuollessa
hajottaja hajottaa ketun ruumiin ravinnoksi, joka päätyy maaperään. Hajottaja
voi olla esimerkiksi punkki. Puuntaimi käyttää ketusta syntyvää ravintoa
hyväkseen kasvaessaan uudeksi puuksi ja tuottajaksi ravintoketjuun.
Ekosysteemin
rakennetta ja toimintaa voi muuttaa esimerkiksi luonnonkatastrofit. Ihmisen
toiminnalla voi olla haitallisia vaikutuksia ekosysteemin toimintaan.
Esimerkiksi metsästys voi vähentää jonkin ekosysteemille tärkeän lajin kantaa
siinä määrin, että ravintoketjusta jää uupumaan sille tärkeä linkki.
 |
| Kuva 13. Ravintoverkko | | |
|
|
|
 |
| Kuva 14. Ravintoketju |
Havainnollistava esitys, paljon kuvia, jotka elävöittivät raporttia. Olisimme toivoneet muutaman lähteen käyttöä ja enemmän tulosten pohdintaa sekä omia johtopäätöksiä. Hauska idea, että raportti oli blogissa, mutta sitä oli hieman vaikea lukea (alhaalta ylöspäin). Kaiken kaikkiaan hienoa työtä! Arvosanaksi annamme 4. Esitys oli selkeä ja saimme hyvän yleiskuvan tutkimusalueesta. T: Palleroporonjäkälät
VastaaPoista