Eliöyhteisö

Tutkimusalueen puutasossa kasvoi pääosin rauduskoivuja, kuusia ja pihlajia. Kenttäkerroksessa kasvoi monenlaisia heinäkasveja kuten kastikkaa ja rölliä. Myös varpukasveja esiintyi kenttäkerroksessa runsaasti. Tyypillisimpiä alueen varpukasveja olivat juolukka, puolukka ja mustikka. Kenttäkerroksessa oli myös lillukoita, oravanmarjoja, kivikkoalvejuuria ja metsätähtiä. Näimme kasvien lisäksi myös muutamia keltahaperoita. Metsän pohjakerroksessa kasvoi lähinnä erilaisia sammalia kuten kynsi-, seinä- ja kuirisammalia. Tutkimme alueen kasvilajien esiintymistä rajaamalla neliönmuotoisen alueen maastosta, joka sisällytti pohja- ja kenttäkerroksen. Pingotimme langasta neliönmuotoisen alueen ja tutkimme mitä kasvilajeja se sisältää, sekä kirjasimme ne prosentuaalisesti lajeittain ylös.

Kuva 8. Tutkimusalueemme (1x1m) kasvillisuuden peittävyys

Kuva 9.

Alueen kasvit olivat lähes poikkeuksetta valokasveja ja näin ollen niitä esiintyi tasaisesti ympäri metsää. 

Alueen selkärangattomiin lukeutui monia eri lajeja. Lajeja keräsimme heiluttelemalla kenttähaavia metsän kenttäkerroksessa. Tämän jälkeen karistimme haavin sisällön pussiin ja veimme sen pakkaseen. Ylivoimaisesti eniten löysimme punkkeja joita oli näytteessämme noin 350. Muita lajeja olivat erilaiset kotilot, hämähäkit, kaskaat ja hyppyhäntäiset. Löysimme myös yksittäisinä luteen ja perhosentoukan. 

Kuva 10. Lude

Kuva 11. Perhosentoukka

Kuva 12. Hämähäkki ja punkki