Maaperä

Alueen maaperä oli tuoreelle kangasmetsälle tyypillistä podsolimaannosta. Podsolimaannosta esiintyy kylmänlauhkeassa ilmastossa havumetsävyöhykkeessä kuten Suomessa. Maannos muodostuu muun muassa puista putoavista lehdistä ja neulasista niiden hajotessa.

                                         Podsolimaannoksen kerrokset: 

                                               -  karikekerros

                                               -  humuskerros

                                               -  uuttumiskerros

                                               -  rikastumiskerros

                                               -  pohjamaa

Kuva 7. Kuoppa, jossa näkyvissä maankerrokset


Maaperää tutkimme monin eri keinon. Laitoimme koeputkiin jokaisesta maakerroksesta näytteen sekä täytimme putket puoleen väliin vedellä. Yön yli seistyään mittasimme näytteiden ph-arvot käyttämällä mittaria. Ryhmämme ph-keskiarvot olivat seuraavat: humuskerros 4,7m huuhtoutumiskerros 4,77, rikastumiskerros 5,49, pohjamaa 5,49. 

Tutkimme myös maaperän huokoisuutta eli ilmavuutta. Kokeessa maanäytettä laitettiin mittalasiin ja päälle lisättiin vettä. Mittalasia ravistettiin voimakkaasti, jonka jälkeen näytteen annettiin olla viisi minuuttia. Lopuksi veden ja maanäytteen yhteistilavuus luettiin ja maanäytteen huokoisuustilavuus ja -prosentti laskettiin kaavalla. Koko ryhmän keskiarvo huokoisuusprosentista oli 46,4, joka vastasi oman ryhmämme tutkimustuloksia melko hyvin. Pohdimme maaperän ilmavuuden merkitystä kasvien kasvulle ja totesimme, että kasvi tarvitsee kasvaakseen tarpeeksi tiiviin maa-aineksen, joka ei päästä vettä ja ravinteita läpi. Oppilaiden kanssa kyseinen testi voisi konkretisoida veden imeytymistä maaperään pohjavedeksi.